Biodynaaminen viljely

Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner.

 

Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä geenimanipuloituja kylvösiemeniä ja rehuja. Biodynamiikassa korostetaan lisäksi, että jokainen meistä voi löytää itsestään sekä tutkijan että taiteilijan. Luonnon aistiminen ja omat havainnot antavat tietoa yhtä lailla kuin maanviljelyksen ekologian tai uusimpien viljelytekniikoiden ymmärtäminen. Henkilökohtainen yhteys tilan ja sitä ympäröivän luonnon tapahtumiin korostuu.

 

Vankan biologisen ja ekologisen perustan lisäksi tälle viljelymenetelmälle on tyypillistä dynaaminen ajattelutapa. Laajennettu luonnontieteellinen näkemys auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita. Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu ”siniseltä planeetaltamme” aina auringon ja tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin. Työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä.

 

Omavarainen tilakokonaisuus

Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maan, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin.

 

Lisää aiheesta: Maatalouskurssi, Rudolf Steiner

Klikkaa kuvaa katsoaksesi video aiheesta...

Rikas, ravinteikas ja elävä maaperä on biodynaamisen viljelyn ydin. Jotta maatila voi kokonaisuutena täytyy sen vaatimuksen, että se ei toimiakseen tarvitse mitään ulkopuoleltaan, sen on harjoitettava myös karjanhoitoa. Nämä korvaamattoman arvokkaat kanssaeläjät suorittavat hyvinkin pitkälle  jalostustyön, jolla rehusta saadaan maata ravitsevaa kompostia.

Aivan liian vähän ymmärretään tänä päivänä sitä, mitkä mahdollisuudet karjanhoidolla ja luonnon kanssa yhteistyössä tehtävällä maanparannuksella on myös hiilen sitomisessa takaisin maaperään. Hiili on elämän tärkein rakennusaine ja oikein ja kärsivällisesti toimimalla me voimme palauttaa sen ilmakehästä taas maahan, jossa se ruokkii kaikkea elämää.

Atte Hermansson Majvikin tilalta kertoo lyhyesti, mistä biodynaamisessa viljelyssä on kyse: