Biodynaaminen viljely
Biodynaaminen viljely on vanhin luonnonmukaisen viljelyn suuntauksista. Se on lähtöisin monivaikutteisesta kulttuurin kehityshankkeesta, jonka alullepanijana oli Rudolf Steiner.
Biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön. Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita ei käytetä eikä geenimanipuloituja kylvösiemeniä ja rehuja. Biodynamiikassa korostetaan lisäksi, että jokainen meistä voi löytää itsestään sekä tutkijan että taiteilijan. Luonnon aistiminen ja omat havainnot antavat tietoa yhtä lailla kuin maanviljelyksen ekologian tai uusimpien viljelytekniikoiden ymmärtäminen. Henkilökohtainen yhteys tilan ja sitä ympäröivän luonnon tapahtumiin korostuu.
Vankan biologisen ja ekologisen perustan lisäksi tälle viljelymenetelmälle on tyypillistä dynaaminen ajattelutapa. Laajennettu luonnontieteellinen näkemys auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja vuorovaikutussuhteita. Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu ”siniseltä planeetaltamme” aina auringon ja tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin. Työskentely maataloudessa asettuu osaksi luonnon suuria rytmejä.
Omavarainen tilakokonaisuus
Biodynaamisessa viljelyssä korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Tilakokonaisuus muodostaa oman ekosysteeminsä, joka lisää maaseutuluonnon monimuotoisuutta. Kokonaisuuteen kuuluvat tilan maan, viljelykasvien ja kotieläinten lisäksi myös ihmiset ja koko tilaa ympäröivä luonto. Eläinten riittävä liikkumavapaus on yhtä tärkeä kokonaisuuden osa kuin vaikkapa tilalla järjestettävät vuodenaikajuhlat, jotka kohottavat irti arjesta ja antavat voimaa tarttua jokapäiväisiin askareisiin.
Rikas, ravinteikas ja elävä maaperä on biodynaamisen viljelyn ydin. Jotta maatila voi kokonaisuutena täytyy sen vaatimuksen, että se ei toimiakseen tarvitse mitään ulkopuoleltaan, sen on
harjoitettava myös karjanhoitoa. Nämä korvaamattoman arvokkaat kanssaeläjät suorittavat hyvinkin pitkälle jalostustyön, jolla rehusta saadaan maata ravitsevaa kompostia.
Aivan liian vähän ymmärretään tänä päivänä sitä, mitkä mahdollisuudet karjanhoidolla ja luonnon kanssa yhteistyössä tehtävällä maanparannuksella on myös hiilen sitomisessa takaisin maaperään.
Hiili on elämän tärkein rakennusaine ja oikein ja kärsivällisesti toimimalla me voimme palauttaa sen ilmakehästä taas maahan, jossa se ruokkii kaikkea elämää.
Atte Hermansson Majvikin tilalta kertoo lyhyesti, mistä biodynaamisessa viljelyssä on kyse:
Lisää aiheesta:
Maatalouskurssi, Rudolf Steiner
Mitä on biodynaaminen laatu?
Mitä laatu tarkoittaa? Onko se vain laboratoriossa mitattava määre vai jotain enemmän? Ruuassa laatua on se mikä edistää elämää ja luo vitaalisuutta. Vitaalinen ruoka on puhdasta ja ravinteikasta. Se sisältää välttämättömien ravintoaineiden lisäksi paljon sekundääriä, terveyttä edistäviä aineita. Vitaalinen ruoka on sen lisäksi paljon muutakin. Biodynamiikassa nähdään, että fyysinen maailma on olemassa yhdessä eteerisen, astraalisen ja henkisen maailman kanssa ja laatu syntyy näiden tasapainosta. Ruuan tuotannossa on siis tarkoitus luoda olosuhteet, joissa kasvaa mahdollisimmat elinvoimaisia, vitaalisia kasveja ja eläimiä.
Koronakriisin saattelemana uuteen maatalouskulttuuriin
Koronakriisi on pahentanut olemassa olevaa syvää rakenteellista ongelmaa suuryritysjohtoisessa globaalissa ruokajärjestelmässä ja osoittanut samalla sen haavoittuvuuden. Erityisesti ruuan tuonnin varassa olevat maat olivat vaikeuksissa saatavuuden heikentyessä ja hintojen noustessa, kun logistiikka ei toiminut normaalisti ja tuottajamaat rajoittivat peruselintarvikkeiden vientiä. Tulevaisuuden ruokakriiseihin varautuminen pitää aloittaa nyt ja se edellyttää ruokaomavaraisuutta ja pientilojen roolin ymmärtämistä. Muutos edellyttää tässä vaiheessa selkeää julkista tukea monimuotiselle pientuotannolle. Muutos edellyttää myös kuluttajilta suuntaamaan tukeaan enemmän kohti paikallista tuottajaa ostopäätöksiä tehdessään.