Steinerkoulujen ja biodynaamisten tilojen rinnakkaiselolla on pitkät perinteet. Tälläkin hetkellä Biodynamisen Viljelyn Säätiö toimii monella suunnalla mahdollistaakseen nuorile ja lapsille yhä enemmän suoraa kosketusta biodynaamiseen viljelyyn ja sen harjoittajiin. Sekä tietenkin itse Äiti Maahan. Kun laittaa sormet muhevaan multaan ja tuntee omien käsiensä työn maisemassa, kasvien eläinten, ihmisten hyvinvointina, voi löytää jotakin oleellista elämästä.
Biodynaamisen Viljelyn Säätiö halusi tukea myös konkreettisesti tätä yhteistyötä, joten heidän leirikouluaan tuettiin maatilan kustannusten osalta. Tuen "vastikkeeksi" pyysimme koululta ja nuorilta itseltään palaiatetta ja materiaalia leirikoulun kulusta ja kokemuksista, jotta voisimme Teille muillekin näistä iloisista kokemuksista sanoin ja kuvin kertoa. Annetaanpa puheenvuoro opettajille ja nuorille itselleen:
Elias-koulun 11. luokan maatalousleiri
Elias-koulun lukion opetussuunnitelmaan kuuluu kaksi erityyppistä viikon mittaista työharjoittelujaksoa, joista maatalousharjoittelu on toinen. Maatalousharjoittelun tavoitteena on, että opiskelijat saavat kokonaiskuvan maataloudesta työnä ja elinkeinona. Lisäksi opiskelijoiden on hyvä saada tietoa elintarvikkeiden tuotantoketjusta pellolta kauppaan sekä siihen liittyvistä taloudellisista ja käytännöllisistä realiteeteista.
Konkreettinen työ pelloilla ja eläinten parissa yhdessä maanviljelijöiden ja mahdollisesti tilan työntekijöiden kanssa on kokonaisvaltainen ja sosiaalinen kokemus – ja useimmille nuorille myös ensimmäinen kosketus maatilan toimintaan.Elias-koulussa harjoittelu on lukiossa 11. luokan syksyllä, ja tavallisesti harjoittelu tapahtuu pienissä ryhmissä mahdollisuuksien mukaan bionynaamisilla tiloilla Etelä-Suomessa.
Tänä syksynä harjoittelu päätettiin toteuttaa leirimuotoisena harjoitteluna Kurjen tilalla Vesilahdella 10.9-14.9.2018.
Aloite leirin järjestämisestä oli tullut jo keväällä Kurjen tilalta. Opinto-ohjaaja Tiina Oksanen innostui ajatuksesta ja rehtori Kirsi Perttola-Ylinampa liittyi mukaan suunnittelemaan ja järjestelemään leiriä. Luokanvalvoja Elina Laukkonen oli tukena järjestelyissä. Syyskuussa 20 innokasta 11. luokan opiskelijaa oli valmiina aloittamaan leirinsä. Aivan koko luokka ei leirille osallistunut, vaan osa teki harjoittelunsa entiseen tapaan pienissä ryhmissä eri paikoissa.
(Kirsi Perttola-Ylinampa)
Opiskelijat dokumentoivat leiriä pienissä ryhmissä kirjoittamalla, valokuvaamalla ja piirtämällä sekä tekemällä pieniä videoita:
Me 20 Elias-koulun lukion toisen vuoden opiskelijaa teimme harjoittelun Kurjen tilalla Vesilahdella ja yövyimme läheisessä Rautialan kurssikeskuksessa. Saimme tutustua biodynaamisen tilan toimintaan ja osallistua tilan töihin viiden päivän ajan.
Historiallinen Kurjen tila on osa Vesilahdessa sijaitseva ekokylää. Kurjen tilalla on viljelypeltoja, kasvimaita ja kotieläimiä. Tilalla asuvat omistajat ja vapaaehtoistyöntekijät EVS:ltä (European Voluntary Service). Elias-koululaisia ohjasivat viljelijät Ira ja Ari Hellstén, puutarhuri Sanni Laitila ja ekokyläläinen Salla Kononow-Bracker.
Kurjen maatilalla viljellään monipuolisesti vihanneksia, juureksia, ja kukkia; kasvihuoneessa kasvaa tomaattia, kurkkua, paprikoita, chilejä ja yrttejä. Pihoilta löytyy myös marjapensaita ja hedelmäpuita. Tilalla asustaa lehmiä, joista suurin osa on itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä, sekä suomenlampaita, kanoja ja lemmikkeinä koiria ja kissoja.
Leirin kulku
Leiri alkoi luennolla, joka antoi hyvän käsityksen siitä, mitä olimme tekemässä ja miksi tilan omistajat olivat valinneet juuri biodynaamisen viljelyn maatilalleen. Ensimmäisenä päivänä meidät jaettiin kolmeen ryhmään. Työtehtävät olivat kaikilla samat: lampaiden, kanojen ja lehmien hoitoa, omenasoseen valmistusta, maanviljelyä ja maisemahoitoa.
Ensimmäiset päivät olivat hyvin sateisia ja mutaiset pellot vaikeuttivat työntekoa. Myöhemmin sää kuitenkin parani ja kaikilla oli mukavampaa työskennellä. Jokainen pääsi kokeilemaan monipuolisesti tilan eri töitä hyvin suunniteltujen aikataulujen ansiosta. Vapaa-ajalla sai tehdä monia asioita, esimerkiksi kalastaa, sienestää, saunoa ja pelata tennistä. Hyvin tasapainotettujen päivien ansiosta työt eivät tuntuneet liian uuvuttavilta ja kaikilla oli hyvä olo päivän lopuksi.
Mitä opimme?
Kaikkihan tietävät, mitä maanviljely on, mutta konkreettinen työskentely antoi meille realistisen kuvan maatilan toiminnasta. Kurjen tilalla pidetään huolta siitä, että maatilalla viljellään monipuolisesti sekä toimitaan ympäristöystävällisesti. Viljelyssä ja eläinten hoidossa ei käytetä kemikaaleja. Pääperiaatteena on kestävän kehityksen tavoittelu. Ympäristön luonnollisen syklin ylläpitämiseksi tarvitaan oikea määrä eläimiä ja viljelymaita kulutukseen nähden. Eläimen syödessä ruohoa, se tuottaa siitä lantaa. Kompostoitua lantaa käytetään puutarhan lannoittamiseen. Eläinten laiduntaessa uusi ruoho kasvaa ravinteikkaan maaperän ansiosta ja näin prosessi alkaa uudelleen. Tämä tapahtumasarja on osa ympäristön luonnollista sykliä, joka on oleellinen askel kohti kestävää kehitystä ja ekologisempaa tulevaisuutta.
Mikä fiilis jäi?
Leiri opetti enemmän kuin tavallinen TET-harjoittelu, koska siihen sisältyivät luennot ja monipuolinen työnteko. Jotkut jopa toivoivat, että harjoittelu olisi ollut pidempi kuin vain viisi päivää. Hyviä ja yllättäviä juttuja oivalluksia tuli useita:
“Leiristä jäi hyvä fiilis ja paljon tietoa jatkoon.”
“Lampaiden ystävällisyys yllätti.”
“Laadukas ruoka.”
“Toimiva kokonaisuus.”
”Sadonkorjuu oli hauskaa ja rentouttavaa.”
“ Jäi tunne työnteon mielekkyydestä.”
Teksti: Siri Flander, Ilona Oinonen, Aurora Immonen ja Sarah Tepponen